Sää- ja valonmuutokset saavat meidät usein muuttamaan käyttäytymistämme, mikä puolestaan voi vaikuttaa terveyteemme. Kun tulee kylmä, me esimerkiksi liikumme vähemmän säästääksemme energiaa, ja meillä on taipumus viettää enemmän aikaa sisätiloissa. Tämä voi johtaa infektioiden ja virusten lisääntyneeseen leviämiseen ja menetämme myös fyysisen toiminnan positiiviset vaikutukset. Joitakin esimerkkejä vuodenaikojen vaihteluun liittyvistä yleisistä ongelmista ovat seuraavat:
Suolistofloora muuttuu jatkuvasti ja siihen vaikuttaa muun muassa se, mitä syömme, kuinka paljon liikumme, kuinka paljon aikaa vietämme sisätiloissa, missä asumme ja kuinka paljon olemme yhteydessä eläimiin ja ihmisiin. Esimerkiksi kylmässä ilmastossa asuvilla ihmisillä on erilainen suolistobakteerien koostumus verrattuna lämpimämmissä paikoissa asuviin ihmisiin. Altistumisen kylmille lämpötiloille on osoitettu vaikuttavan tilapäisesti suolistoflooraan.
Yksi tärkeimmistä tekijöistä suolistonflooran muutoksessa eri vuodenaikoina on ruokavalio. Tansaniassa sijaitsevan Hadza-väestön – yksi harvoista alkuperäisistä metsästäjä-keräilijäpopulaatioista – suolistofloorasta tehty tutkimus osoitti, että heidän suolistoflooransa vaihteli suuresti eri vuodenaikoina. Sadekauden aikana, jolloin ruoka koostui pääosin marjoista, hunajasta ja muista kasvipohjaisista elintarvikkeista, tietyntyyppisten bakteerien määrä lisääntyi voimakkaasti. Seuraavan kuivan kauden aikana ruokavaliosta tuli lihapohjaista, mikä johti siihen, että aikaisempien bakteerityyppien määrä väheni niin paljon, että ne melkein hävisivät, kun taas lihan kulutukseen liittyvät bakteerit lisääntyivät. Tuloksia verrattiin sitten länsimaisiin ihmisiin, ja voitiin todeta, että heillä suolistofloorassa ei tapahtunut samanlaista vaihtelua eri vuodenaikoina, vaan suolistofloora muistutti enemmän sitä, joka Hadzoilla oli kuivana kautena.
Kehomme on sopeutunut syömään vuodenaikojen mukaan – se antaa meille luonnollisen vaihtelun ruokavaliossa, mikä helpottaa kaikkien tarvittavien ravintoaineiden saamista muun muassa vahvalle immuunijärjestelmälle. Lisäksi se on halvempaa, ympäristöystävällisempää ja usein maukkaampaa. Tiettyinä vuodenaikoina, kun sesonkiluontoiset tuoreet hedelmät ja vihannekset voivat olla hieman vähäisiä, voi hyvä vaihtoehto olla valita pakastettuja vihanneksia ja marjoja sekä talven/syksyn juureksia ja erilaisia kaaleja.
Lyhyemmät päivät talvella väsyttävät meitä, mikä viittaa siihen, että meidän tarvitsee nukkua enemmän – aikaisempi nukkumaanmeno on silloin yksinkertainen resepti. Kun kevät on lähestymässä, voimme alkaa käyttämään auringonnousua heräämisen ohjenuorana, ja parhaimmillaan voimme käyttää aamun valoisaa aikaa kävelyyn tai vastaavaan. Yritä myös saada suoraa päivänvaloa keskellä päivää, koska se auttaa kehoa säätelemään vuorokausirytmiä.
Voit lukea edellisen artikkelin suolistofloorasta ja nukkumisesta täältä. Hyvä uni on välttämätöntä terveydellemme!
Keho on tehty liikkumaan ja liikunta voi jopa parantaa kognitiivisia kykyjämme. Jos yhdistät lisäksi liikunnan ulkoiluun, saat sekä päivänvaloa, raitista ilmaa että matalammat stressitasot. Lisäksi suolistofloora voi hyvin luonnossa olemisesta, koska se voi lisätä suolistobakteerien moninaisuutta.
Meille pohjoisessa asuville D-vitamiini on erityisen tärkeä pitää mielessä, koska kehomme voi muodostaa D-vitamiinia vain auringon säteiden avulla kesäkuukausina (kun aurinko on riittävän korkealla). Siksi monet kokevat kevään aikana väsymystä ja masennusta, jotka voivat joissakin tapauksissa liittyä alhaisiin D-vitamiinipitoisuuksiin.
Ruoki suolistobakteereja prebioottisilla kuiduilla, joita löytyy sekä tuoreista hedelmistä että vihanneksista, mutta myös palkokasveista, pähkinöistä, siemenistä, kvinoasta, tattarista ja muistakin.
