Tutkimukset ovat osoittaneet, että mikrobien (mm. suolistossamme olevien bakteerien) ensimmäinen siirtyminen lapseen tapahtuu synnytyksen aikana. Alateitse syntyneillä vauvoilla voi olla äidin suolistofloorasta suurempi mikrobien monimuotoisuus kuin keisarinleikkauksella syntyneillä.
Äidin suolistoflooralla voi itse asiassa olla myös ratkaiseva merkitys lapsen suolistoflooran kehittymisessä. On havaittu, että lapsilla, joiden äitien suolistofloora oli monimuotoinen (runsaasti hyvien bakteerien täydennyksiä), immuunijärjestelmä kehittyi paremmin verrattuna lapsiin, joiden äideillä oli vähemmän monimuotoinen suolistofloora.
Keisarileikkauksella syntyneillä vauvoilla voi olla suurempi riski saada allergioita ja autoimmuunisairauksia verrattuna alateitse syntyneisiin. Tutkimuksessa tutkijat tutkivat suolistoflooran kehitystä lasten joukossa, ja se osoitti, että keisarinleikkauksella syntyneiden lasten suolistofloora oli vähemmän monimuotoinen ja erityisesti suoja allergioita vastaan alhaisempi kahden ensimmäisen elinvuoden aikana. Tutkimuksessa mainitaan myös, että tiedostamalla, miten erilaiset synnytystavat voivat vaikuttaa lapsen terveyteen, edellytyksiä on mahdollisuus parantaa. Esimerkiksi tavallisten ruokien varhainen maistaminen voi auttaa edistämään monimuotoisempaa suolistoflooraa keisarinleikkauksella syntyneillä vauvoilla.
Hyvien bakteerien täydennyksellä on osoitettu olevan positiivinen yhteys terveyteen ja allergioiden esiintyvyyden vähenemiseen sekä tiettyjen sairauksien riskiin myöhemmissä elämänvaiheissa.
Vaikka alatiesynnytys on etu monipuolisen suolistoflooran siirtämiseksi lapsellesi, keisarinleikkaus ei tarkoita, etteikö suolistofloora voisi olla terve ja immuunijärjestelmä vahva myöhemmin elämässä. Keisarileikkauksella syntyneiden lasten suolistofloora voi olla vähemmän monimuotoinen elämän alussa, mutta se voi kypsyä ja monipuolistua ajan myötä oikean ruokavalion ja elämäntapavalintojen ansiosta. Joten keisarinleikkauksen yhteydessä keskity edistämään vauvan tervettä suolistoflooraa ruokavalion ja elämäntapavalintojen avulla eri aikoina.
Tärkeintä on pitää oma suolistofloora tasapainossa. Voit tehdä tämän terveellisellä ja monipuolisella ruokavaliolla, jossa on runsaasti kuituja. Maitohappobakteerien saanti voi lisäksi edistää suolistoflooran paranemista Synbiootit ovat erityisen hyödyllisiä, koska ne tuovat suolistoon sekä hyödyllisiä bakteereja että ravintoaineita, joita ne tarvitsevat selviytyäkseen ja kukoistaakseen.
Lisäksi on tärkeää välttää suolistoflooraa vahingoittavia tekijöitä, kuten stressiä ja epäterveellistä ruokavaliota. Stressi voi vaikuttaa negatiivisesti suolistoflooraan lisäämällä kortisolin, hormonin, joka voi häiritä tasapainoa suoliston eri mikrobien välillä, tuotantoa. Hallitsemalla stressiä esimerkiksi mindfulnessin, meditaation tai muun rentouttavan toiminnan avulla voit myös edistää suolistoflooran tasapainoa.
Ruokavalion osalta on tärkeää välttää ruokia, jotka voivat aiheuttaa tulehduksia suolistossa. Syömällä sen sijaan anti-inflammatorista ravintoa, joka sisältää runsaasti vihanneksia, kalaa ja täysjyvätuotteita, voit auttaa vähentämään suoliston tulehdusta ja edistämään hyvien bakteerien kasvua.
– Syö monipuolista ravintoa, jossa on runsaasti kuitua kasviksista ja täysjyväviljasta.
– Syö anti-inflammatorista ravintoa, joka sisältää paljon kalaa, terveellisiä rasvoja ja runsaasti antioksidantteja.
– Lisää maitohappobakteereja tukemaan hyödyllisten suolistobakteerien kasvua.
– Pyri välttämään stressiä ja hallitse sitä esimerkiksi mindfulnessin, meditaation tai muun rentouttavan toiminnan avulla.
Suolistoflooran epätasapaino? Stigin kolme suolistotestiä
https://www.forskning.se/2021/04/01/tarmfloran-hos-barn-fodda-med-keisarsnitt-mognar-med-tiden/
https://stigbengmark.com/graviditet-amning-livsstil/
“Developmental trajectory of the healthy human gut microbiota during the first 5 years of life” Cell Host & Microbe. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1931312821001001?via%3Dihub,
https://foodpharmacy.se/2016/11/kan-gravida-ata-synbiotika/
Tutkimus: Gomez de Agüero et al. ” The maternal microbiota drives early postnatal innate immune development”. 17/3- 2016. Science. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25760553/
https://www.svt.se/nyheter/vetenskap/sa-arver-du-din-mammas-tarmflora
